Puhumaan oppii kuuntelemalla
Pieni lapsi oppii ymmärtämään kieltä jo hyvin varhain. Vauva tunnistaa tutun äänen ja oppii nopeasti tulkitsemaan äänen sävyjä ja merkitystä eri korkuisten äänien takana. Vaikka sanoja ei vielä ymmärtäisikään, niiden merkitys selviää lapselle jo muutamien toistojen jälkeen. Sanat maito, vaippa ja leikki tulevat nopeasti tutuiksi kun sanan kuulemisen jälkeen tapahtuu usein samoja toimintoja. Myös äiti, isä ja muut henkilönimet yhdistyvät helposti siihen, kenen kasvot lapsi näkee. Lapsen kanssa kannattaa käyttää kieltä mahdollisimman monipuolisesti, eikä arastella vaikeidenkaan sanojen käyttämistä. Samalla kun lapselle puhuu ja hänen kanssaan kommunikoi, myös yhteys lapsen kanssa kehittyy.
Älä lässytä
Monet vanhemmat turvautuvat yksinkertaiseen puheeseen ja niin kutsuttuun vauvakieleen, joka tarkoittaa käytännössä pehmeällä äänellä lässyttämistä lapselle. Tämä on täysin universaali ilmiö, joka ei kuitenkaan ole pitkään ja ainoastaan käytettynä hyväksi lapsen kielen kehitykselle. Lyhyiden lauseiden ja tiettyjen sanojen jatkuva toistaminen saattaa todellisuudessa supistaa lapsen sanavarastoa ja myös vaikuttaa lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen. Pahimmillaan lapsi oppii käyttäytymismallin, josta on hankalaa päästää irti myöhemmissäkään kasvuvaiheissa ja lapsi saattaa takautua itse lässyttämään etenkin vaikeita asioita kohdatessaan. Lapselle voi ja kannattaa puhua aivan kuten kenelle tahansa. Se, että lapselle puhuu oikeilla sanoilla ja oikeilla termeillä ei tarkoita sitä, etteikö vuorovaikutus voisi olla silti lämmintä ja rakastavaa.
Puhu ja kuuntele itsekin
Puhumaan oppiminen vaatii sitä, että lapsen on mahdollista kuulla puhetta jatkuvasti. Kannattaa siis puhella lapselle, lauleskella ja lorutella monipuolisesti. Toisin kuin usein ajatellaan sanojen monipuolisuudella on merkitystä oppimisen kannalta. S
en sijaan että puhuisi mahdollisimman helposti lapselle, jotta tämän olisi helpompi ymmärtää, kannattaa käyttää paljon synonyymejä sekä adjektiiveja erilaisten asioiden kuvaamiseen. Vuorovaikutus on kielen oppimisen kannalta tärkeää. Kun puhut, jätä tilaa myös ajattelulle ja lapselle mahdollisuus miettiä omaa vastaustaan, vaikka hän ei vielä puhuisikaan. Jos lapsi jo jokeltaa, on hyvä antaa hänen vastata ja ottaa kontaktia vanhempaan omalla tavallaan ja reagoida puolestaan hänen yritykseensä kommunikoida.
Apuvälineitä kielen oppimiseen
Etenkin jos kielen oppimisessa tuntuu olevan ongelmia, pitää tähän asiaan panostaa entistä enemmän. Jos itseä mietityttää kehittyykö lapsen kieli ja puhe tarvittavan nopeasti, vai olisiko siihen syytä puuttua, kannattaa luottaa omaan intuitioonsa ja kysyä asiasta vaikka neuvolasta. Monipuolista tukea lasten kielelliseen kehitykseen ja vuorovaikutukseen saa myös erilaisilta järjestöiltä ja keskuksilta. Eräs puheen oppimiseen ja kommunikointiin käytetty apukeino ovat viittomat. Vaikka lapsella ei olisi lainkaan ongelmia kuulon kanssa, saattaa viittomista olla apua. Ne auttavat asioiden sisäistämisessä visuaalisin keinoin. Lapset voivat oppia kommunikoimaan jo ennen puhumaan oppimista käyttämällä erilaisia käsimerkkejä.
Myös opettaviksi leluiksi miellettyjä välineitä voidaan käyttää; näitä voivat olla vaikka puhuvat lelut tai laitteet, joihin vanhemmat voivat tallettaa omaa puhettaan ja lapsi erilaisia nappeja painamalla voi kuunnella hänelle tuttujen ihmisten puhetta. Myös erilaisia kuvakortteja voidaan käyttää. Nämä toimivat periaatteessa samoin kuin viittomatkin, jolloin lapsi voi näyttää kuvasta, mitä hän tarvitsee tai haluaa. Tämä sopii hieman vanhemmille lapsille, joilla on viivästynyttä puheenkehitystä tai muita ongelmia kommunikoinnissaan.
