Oletko valmis lapsen hankitaan? Näin tiedät

Moni aikuisuuden kynnyksellä oleva ja jo nuoruutensa räväkimmät vuodet ohittanut joutuu jossakin vaiheessa saman pohdinnan eteen: olisinkohan minä jo valmis vanhemmaksi? Tämä on suuri kysymys, ja monessa tapauksessa kiivaasti tikittävä biologinen kello voi aiheuttaa asiasta jopa stressiä. Kuitenkin vanhemmuutta harkitessa ilmoille nousee kymmeniä kysymyksiä, joita olisi hyvä harkita ja joista tulisi ottaa selvää, ennen kuin lähdetään viemään asiaa eteenpäin.

On luonnollista, että vanhemmuutta harkitessa mielessä saattaa pulpahdella monia jopa hieman hölmöltäkin tuntuvia kysymyksiä – onko kotimme https://www.kotitapetti.fi/-verkkokaupasta ostettu tapetti sopiva lapselle ja pitääkö kaikki nurkat pehmentää jollakin ennen kuin edes aletaan pohtia lapsen mahdollisuutta? Kannattaa kuitenkin muistaa, että ei kannata ottaa asiasta turhan suurta stressiä. Vanhemmuudessa monet käytännön asiat opitaan erheiden ja kokemuksen kautta, minkä jälkeen ne alkavat sujua kuin luonnostaan. Toki siitäkin on apua, jos lukee jo harkintavaiheessa kirjallisuutta lapsen hankinnasta, raskausajasta ja lapsen kasvatuksesta – kannattaa kuitenkin varoa pelottelemasta itseään liikaa, sillä joissakin tapauksissa tieto lisää tuskaa ja saattaa käydä niin, että lukemasi informaatio saa sinut luopumaan ajatuksesta, vaikka olisit siihen muuten täysin valmis.

Olenko valmis vanhemmaksi?

Ei ole olemassa täysin yksinkertaista kaavaa siihen, kuka on valmis vanhemmaksi. Biologiselta kantilta ajatellen nainen on valmis synnyttämään silloin, kun hänen kuukautisensa ovat alkaneet. Monella kuukautiset saattavat kuitenkin alkaa jo ennen kymmentä ikävuotta, ja tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, että noin nuori olisi henkisesti valmis oman lapsen kasvattamiseen.

Vastapainona moni kokee myös painetta saada lapsi ennen tiettyä ikävuotta. Nuorempana jaksaa usein peuhata lapsen kanssa paremmin ja jaksaa pysyä valveilla niinä pitkinä öinä, kun vauva ei saa nukutuksi. Nuoret vanhemmat ovat myös tutkitusti paremmissa väleissä lastensa kanssa kuin vanhempana äidiksi ja isäksi tulleet, sillä nuoret vanhemmat ovat suuremmalla todennäköisyydellä samalla aaltopituudella lastensa kanssa.

Esimerkiksi koulussa on saatettu opettaa, että lapsi olisi hyvä saada ennen kuin äiti täyttää 25 vuotta, sillä muutoin on havaittu lapsen kehitysvammariskin suurenevan suuresti. Vaikka nyrkkisääntönä voidaankin pitää sitä, että lapsi olisi tervettä saada mieluummin varhain kuin liian myöhään, kannattaa muistaa, että nykyisin Suomessa ensisynnyttäjien ikä on suurin piirtein 30 vuotta, eivätkä yli nelikymppisetkään äidiksi tulevat ole enää ollenkaan harvinaisuus. Kannattaa siis ajatella niin, että jokainen tapaus on yksilöllinen, ja vain perhe itse voi tietää, milloin lapselle on sopiva aika. Tärkeintä on, että lapsi syntyy perheeseen rakastettuna ja haluttuna ja että vanhemmat kykenevät tarjoamaan tälle kaiken tarvittavan. Muista, että moni äiti ja isä on sanonut, ettei koskaan oikeastaan tule oikeaa hetkeä – ei, kunnes nyytti on jo sylissäsi ja yhtäkkiä kaikessa onkin järkeä.