Leikki – mielikuvitusta vai todellisuutta?
Leikkimällä lapset valmistautuvat tulevaisuuteen. He imitoivat tapahtumia, joita todellisuudessa näkevät. Toisinaan he myös jäsentelevät ja käsittelevät omaa elämäänsä leikin avulla. Toisinaan leikki on kuitenkin vain leikkiä, vailla mitään pohjaa todellisuuteen.
Mielikuvitusleikit lisäävät luovuutta
Televisio ja konsolipelit vievät suuren osan lasten ajasta. Ja vaikka niilläkin on paljon hyviä puolia ja etenkin niiden opetusarvo on kiistaton, pitäisi perinteisellekin leikille jäädä aikaa. Nuoremmille lapsille sopivana jakona on pidetty kahden tunnin media-aikaa ja kahden tunnin aikaa ulkoleikeille päivittäin. Vaikka lapset leikkivät mielellään ilman että tarvitsevat siihen edes varsinaista yllyttämistä, erilaiset medialaitteet vetävät heitä jatkuvasti puoleensa. Tässä suureen rooliin astuvat vanhemmat, joiden tehtävänä on pitää huolta siitä, että lapset voivat nauttia leikin tuomista eduista mahdollisimman pitkään.
Lasten mielikuvitus on rajatonta, he kokevat että kaikki on mahdollista. Ja tähän mielikuvitusmaailmaan on mukavaa paeta ja kuvitella vaikka olevansa joku aivan muu jossain aivan toisessa ajassa. Mielikuvitusleikit voivat olla myös
hyödyksi tulevaisuudessa. Kun on tottunut kuvittelemaan ja visualisoimaan mielessään asioita, myös aikuisena on helpompaa suorittaa erilaisia mielikuvaharjoitteita ja näin keskittyä paremmin vaikka urheilusuoritukseen tai vaikka puheen pitämiseen.
Todellisuus saa uusia värejä
Todellisuuden käsitteleminen leikin avulla on tuttua lapsille. Leikitään kotileikkejä ja omien vanhempien työpaikkoja, kauppa- lääkäri- ja koululeikkejä. Halutaan olla omien vanhempien kaltaisia tai sitten haetaan inspiraatiota julkisuuden henkilöistä tai leikitään yleisesti arvostettujen ammattien työntekijöitä, kuten palomiehiä tai ambulanssinkuljettajia. Leikin varjolla lapset voivat kuitenkin muokata oman elämänsä näyttämään enemmän sellaiselta, millaista he sen haluaisivat olevan todellisuudessa. Esimerkiksi vanhemmille keksitään loistokkaampia ammatteja tai halutaan asua linnassa rivitalokaksion sijaan. Vaikka tämä saattaa joskus tuntua vanhemmista pahalta tai siltä että lapsi ei kunnioittaisi vanhempiaan tai arvostaisi sen hetkistä elämäntilannettaan, näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Kaikki me haaveilemme siitä että jokin elämämme osa-alue voisi olla paremmin, lapset tekevät ihan sitä samaa, mutta leikin avulla.
