Lapset tarvitsevat kielitaitoa
Lasten kommunikaatiotaidot kehittyvät ensimmäisten vuosien aikana ensin vanhempien kanssa ja sittemmin varhaiskasvatuksen piirissä. Oman kielen oppiminen on tietysti ensisijaisen tärkeää, mutta myös tietoisuus toisista kielistä on ehdotonta tämän päivän monikulttuurisessa maailmassamme. Lapset kohtaavat toisia lapsia eri kulttuureista viimeistään kouluun mennessään. Lapsille kommunikointi toista kieltä puhuvan kanssa on kuitenkin hyvin luontevaa. Vaikka lapsilla ei olisi lainkaan yhteisiä sanoja, leikki sujuu silti ja leikin ohella sanojakin aletaan vaihtaa ja oppia. Useimmat lapset ovat myös luonnostaan kiinnostuneita oppimaan niin omaa kieltään kuin vieraitakin kieliä.
Kielten opetuksessa tähdätään tulevasuuteen
Kommunikointi on muuttunut kahden viimeisen sukupolven aikana melkoisesti. Suurin osa työpaikkojen kommunikoinnista hoidetaan nykyään sähköisesti ja usein myös jollain muulla kuin suomen
kielellä. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitaan aivan erilaisia kommunikointitaitoja kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Tulevaisuudessa kielitaidon puute saattaa olla kynnyskysymys niin opiskelupaikkoja jaettaessa kuin uuden työpaikan saamisessakin.
Koko maailman integroituessa ja työpaikkojen kansainvälistyessä sekä kommunikaatiotaidoilla että monipuolisella kielitaidolla on suuri merkitys. Uralla eteneminen voi olla mahdotonta jos tarvittavia taitoja ei ole. Tai tiettyä alaa opiskeleva voi huomata, että jatkokoulutusmahdollisuuksia on tarjolla vain toisella puolella maapalloa, mikä tarkoittaa opiskelua eri kielellä. Tulevaisuuteen valmistautuminen onkin yksi suurimpia syitä, miksi lasten kielten opiskeluun halutaan juuri nyt panostaa yhä enemmän.
